![]() |
||
6.1.1981 oli kokonkutsuttu lahtelaiset taidegraafikot, Eija Markkanen, Matti Koskela, Tapani Mikkonen, Antti Salokannel, Antti Ukkonen ja Olavi Ryyppö. Päätettiin perustaa Lahden Taidegraafikot -niminen yhdistys edistämään taidegrafiikan tunnettavuutta, sekä järjestämään yhteiset grafiikan välineistöt - taidegrafiikan työpaja. Taustan yhdistykselle antoi se, että Lahdessa työskenteli taidegraafikkoja. Siihen oli vaikuttanut että 60-luvulla oli toiminut taidegraafikko Tapani Lemminkäisen yksityinen taidekoulu ”Lito Leminkäinen” ja että 1961 oli käynnistynyt Lahden taidekoulu, jossa oli taidegrafiikan ammattimainen koulutus. Osa valmistuneista oppilaista jäi Lahteen työskentelemään. Yhdistys lähti toteuttamaan pajatoimintaa välittömästi. Ensimmäinen tila löydettiin tyhjästä liiketalosta Seponkadulta. Sinne saatiin erinomaiset tilat syövytyksille ja vedostukselle sekä materiaalivarasto. Mukaan tiloihin saatiin myös Taidekoulun grafiikan opetus. 1991 yhdistys sai haltuunsa keskustasta Mariankatu kuuden piharakennuksen. Sen yläkertaan rakennettiin uusi grafiikanpaja. Kun tiloista jouduttiin myöhemmin luopumaan siirtyi paja tyhjäksi jääneeseen Mallasjuoman tahdasrakennukseen Päijänteenkadulle. Pajoissa järjestettiin myös kursseja yhdessä Lahden kulttuuritoimen, Taideinstituutin, Päijät-Hämeen koulujen ja opistojen kanssa. Vapaita kesäkursseja oli Kansansivistysrahaston tuella. Opettajina toimivat LTG;n graafikot mm. Anne Hakala, Jouni Salonen , Merja Vainio. Kusseilla käsiteltiin fotoetsausta, myrkyttömiä kemikaaleja ja eri vedostusmenetelmiä. Nykyinen pajatoiminta jatkuu Vuorikadun koulun alakerrassa Lahden kansanopiston vuokralaisena. Galleriatoiminta aloitettiin Arkkitehtityö-toimiston omistamassa ja remontoimassa vanhassa autokorjaamotilassa Harjukadulla. Näyttelyt olivat tavallaan yhdistyksen vuosinäyttelyjä. Kun hallintaan saatiin Mariankatu 6:n tilat, siirtyi galleriatoiminta sinne. Galleria sai nimen Marinportti, pihalle johtavan porttikäytävän mukaan. Galleriaan tuli hoitajaksi sisustussuunnittelija Laura Salmi ja talousvastuussa oli Eskolan kehystämöjohtaja Osmo Haapasalo. Näyttelyt saivat heti laajan suosion ja varsinkin joulunäyttelyt, joissa vierailijoita oli sadottain. Galleria pääsi myös arvostettuun Galleristit yhdistykseen. 1991 juhlittiin yhdistyksen 20-vuotistaivalta. Jokainen jäsen sai mahdollisuuden pitää 2 viikon mittaisen näyttelyn, joko yksin tai yhdessä toisen kanssa. Ensimmäisenä pidettiin muistonäyttely Hilkka Silvekosken ja Olavi Ryypön grafiikasta. Kesäaikaan näyttelytoimintaa järjestettiin myös Hollolan kirkolla Sale-makasiinissa. Näyttelyitä oli yhdistyksen jäsenillä sekä suomalaisilla että ulkomaalaisilla taidegraafikoilla. Galleriaan koottiin myös ulkomaille lähtevät jäsenistön näyttelyt. Niitä suuntautui mm Ruotsiin, Viroon ja Unkariin. Useita näyttelyitä oli myös kotimaassa mm. Kajaanin taidemuseossa, Kouvolassa ja Tampereella. Viimeiset omat näyttelytilat olivat Mallasjuoman tiloissa, Taidepanimolla 2000-luvulla.
Vuonna 1992 syntyi ajatus pienoisgrafiikan yhteisnäyttelystä ja näin sai ajatus Miniprint Finland -triennaalin järjestämisestä alkunsa. Ensimmäinen näyttely järjestettiin omassa galleriassa jäsenistölle. Seuraavaan saatiin mukaan lahtelainen Pihagalleria, jossa oli ulkomainen osuus. Seuraavaan Miniprinttiin tuli mukaan Lahden taidemuseo ja se laajeni tunnetuksi kansainväliseksi näyttelyksi. Nykyisin se on joka kolmas vuosi järjestettävä Triennaale. Näyttelyjärjestelyissä on aina ollut mittava osa yhdistyksen talkootyötä, postitusta, informaatiota, valittujen teosten paspitusta, teosten palautukset ja myytyjen teosten tilitykset taiteilijoille. Opetus ja kulttuuriministeriön tuella on pystytty viimeisten näyttelyiden järjestelyihin palkkaamaan osa-aikainen näyttelysihteeri. Miniprintin myötä ovat syntyneet myös jäsenistön kansainväliset yhteydet. Toiminnan rahoittamiseksi aloitettiin Marianportissa vuosisalkun tuottaminen. Salkkuun valittiin joka vuosi viisi seuran jäsentä, jotka vedostivat sovitun määrän teoksia salkkua varten. Salkuille tehtiin myös omat hienot kansiot. Salkuista tuli pian suosittuja ja monet keräsivät niitä vuosittain. Myös liikelaitokset ja Päijät-Hämeen kunnat olivat asiakkaina vuosittain. Samaan aikaan luotiin myös kannatusjäsentoiminta, johon liittyi vuosittainen kannatusjäsenvedos, joka pyydettiin joltakin yhdistyksen graafikolta. Jäsenmäärä yhdistyksessä on kasvanut jatkuvasti. Joka vuosi joku Lahden taideinstituutista valmistuneista liittyy jäsenistöön. Myös muualta Suomesta on tapahtunut graafikkojen muuttoja ja liittymistä yhdistyksen toimintaan. Yhdistystä ovat luotsanneet sen puheenjohtajajina mm. Matti Koskela, Antti Salokannel, Osmo Haapasalo, Jaana Paulus, Pasi Kutvonen, Eija Piironen ja Eeva Kirilin-Helenius muutaman kauden. Tiina Salmi on toiminut puheenjohtajana 1996-2006 ja edelleen vuodesta 2009 - lähtien.
Ilman aktiivisia työntekijöitä; näyttelysihteerietä, pajavastaavia ja harjoittelijoita ei yhdistyksen toiminta myöskään olisi ollut mahdollista. Tänä päivänä jäsenmäärä yhdistyksessä on 39 taidegraafikkoa. Yhdistyksen toimisto ja myymälätilat sijatsevat Galleria Uuden Kipinän yhteydessä, Kymintie 1:ssä. Galleriatoimintaa pyörittää nykyään Kauno ry. Pajatoiminta on Lahden kansanopiston tiloissa Harjukadulla. Jäsenistö on aktiivisesti mukana Lahden Taiteilijaseuran taidelainaamotoiminnassa, joka on myös Galleria Uuden Kipinän tiloissa. 30-vuotis juhlanäyttely on Dalarna museossa Falunissa, Ruotsissa Falunin taidegraafikkojen kanssa. Näyttely avautuu lauantaina12.11.2011.
|
||
|